Thanksgiving, Pariisi ja lunta

Kuten ehkä tiedätte, viime torstaina vieteltiin kiitospäivää ja meidän jenkit tahtoivat sitten jotenkin juhlistaa tätä. Martina, iloinen italialaisemme, hostasi mahtavat thanksgiving-pippalot ja Alysa, Ben ja Evan olivat laittaneet kystä kyllä. (Ja apulaiset kans, tietty!)
Minä tyhmä en tajunnut ottaa oikeen kuvia, mutta Ben oli paistanut kalkkunantissejä kun kokonaista ei joko löytynyt, tai sitten se ei olisi mahtunut uuniin, Alysa teki karpalosoossia, turkey stuffingia (mitä tää on suomeksi?), maissivuokaa, kastiketta... Evan toi kanansiipiä, Tuuli ja Dan tekivät jotain vihreäpapupaistosta ihanien sipulirenkaiden kanssa, Martina teki kukkakaalivuokaa. Jälkkäriksi oli Alysan ja Rachelin yhdessä väsäämää kurpitsapiirakkaa, josta en uskonut tykkääväni yhtään, mutta se oli aivan JÄRKYTTÄVÄN hyvää. Siis en meinannut saada siitä tarpeekseni. Vähän ku ois raakaa piparitaikinaa popsinu. Mutta parempaa. Ja tietenkin ennen syömistä kaikki kertoivat mistä ovat kiitollisia. Ja ilmeisesti aikalailla kaikki rakastaa meidän omaa isoa vaihtariperhettä. <3 Pusi pusi.


Lauantaina pitikin sitten lähteä Pariisiin, koska - tättärää - MENTIIN KATTOON UUS HARRY POTTER! Luca, Elli, Alysa, Cynthia, Dan ja meitsi. Luca ja Alysa otti junan kun me muut saatiin kyyti Aleksilta kun se meni sinne kattelemaan jotain kavereitaan. Pessi jäi Larsin hoiviin päiväksi, ja sillä oli ilmeisesti menny aika kivasti. :)



Täälä on tosiaan tullu lunta ja pakkastaki ollu aste kaks muutamana päivänä, ja auton kyydissä näky sitten aika lumisia maisemia. Niin nättiä!



Pariisissa oltiin sitten joskus puol yhden aikaan, mutta meillä kesti jostain syystä ihan kamalan kauan päästä sieltä Aleksin kaverin luota keskustaan ja vaikka mentiin heti ekana ostamaan liput nii oltaisko me saatu ne vasta kahdelta. Tän jälkeen käytiin ruokaleimassa oikeassa gourmet-ravintolassa Quickissä... Hups. Mutta oli vähän hoppu. Syömisen jälkeen Dan tahtoi lähteä käymään jossain enkku-kirjakaupassa mut koska meillä oli tosiaan aika tiukka aikataulu (leffa alkoi 16.00) nii minä ja Elli päätettiin mennä suoraa tietä sinne teatteriin (paikkalippujakaan ei katsos ollut) ja Cynthia, Alysa ja Luca kävi vähän käppäilemässä jossain lähiympäristössä. No, siellä oli jo parikyt tyyppiä jonottamassa kun minä ja Elli ehdittiin salin ovelle. Ja oltiin sielä siis 15.20 tms. Sisään saliin päästiin ehkä just tasan neljältä ja itse leffa alkoi varmaan vasta kahtakymmentä yli.



Tuommone kyltti oli teatterilla.



Ja entäs se leffa sitten? No se oli ihan mahtava!!! Tykkäsin kaikkein eniten kaikista Potter-leffoista, ehkä koska se meni tarkimmin kirjan mukaan ja koska tuo viimenen kirja toteutetaan kahdessa osassa niin siitä ei ollut tarvinnut leikata kaikkea jännää pois. Toisaalta sitten taas epäjatkuvuutta aikaisempien leffojen, joista oli leikelty vaikka mitä merkityksellistä pois, oli oikein kaksin verroin. Mutta siis ihan mahtava. Tykkäsin. Enempi ku kuvittelin että oisin tykännyt! :)))

Takaisin tultiin junalla, joka lähti 20.11 ja joskus ehkä vartin yli kympin olin kotona. Kun käveltiin Danin kans juna-asemalta kotiin, niin lunta satoi isoina hiutaleina oikeen taivaan täydeltä. Postaan kuvia kohta omaan postaukseensa, oli niiin nättiä ja ihanaa!

Hattu

Aleksilla oli synttärit 10. päivä! Se täytti 23 vuotta, eli siitä tuli aika iso poika jo! Nää kuvat viimeistä lukuunottamatta on otettu Aleksin asunnon yläpuolella Cindyn tykönä, missä allekirjotettiin Aleksin kortti ja skriivailtiin tarinoita sellaseen kirjaan, joka sit annettiin sille lahjaksi, joten mulla ei ole sitten siitä syystä yhtään kuvaa päivänsankarista, aika typerää! :D

Martinalla oli aika siisti hattu, joka me jostain syystä nyysittiin mukaamme sinne yläkertaan ja sitten otettiin hatun kanssa kuvia.





Tässä ollaan minä ja Sonja (saksalainen) molemmat hatun kanssa. Sonja on ihan mahtava tyyppi, kun kerroin tossa muutama päivä sitten että mulla on ollu kauhee yskä ja muutenki vähän kipee olo niin se heti ilmoitti että hänellä on Vicks VapoRubia, jonka se tuo mulle. Ja niin se toikin heti seuraavana päivänä ja aijjaijai se tuntuu hyvältä kun sitä hieroo yläselkään ja rintaan illalla ennen ku pistää nukkumaan, ja aamullaki oon laittanu ku se aukasee nenän niin ihanasti. Sonja on mun kans samalla ranskankurssilla ja sillä on kotona koira, bordercollie Maja. Siistiä kun on joku jonka kans puhua koirista ja agilitystä.



Tässä on Hilkka, joka on kans ihan ylisiisti tyyppi. Hilkan poikakaveri/kihlattu Jussi on tällä hetkellä Stuttgartissa vaihdossa myös, sekin on tosi siisti, ne kaks ja Aleksi on kaikki koneteekkareita siis Otaniemestä, jos en ole tätä vielä kertonut.
Tässä kuvassa näkyy myös mun aika söpö mekko, jonka löysin Mangon outlet-myymälästä sieltä outlet-myymäläalueelta.



Tässä ollaan minä ja Cindy. Cindy on ihan mahtava tyyppi, tosi erilainen kuin minä mut tullaan kyllä juttuun ihan mahtavasti.



Cindy tekee tosi siistejä ilmeitä. Mulla oli kamerassa joku kymmenen kuvaa siitä tekemässä toinen toistaan häiriintyneempiä naamoja, tää oli vielä ihan selkeesti sellanen inhimillinen kuva!



Tässä on Cynthia ja Lars. Cynthia on singaporelainen, en tiiä onko tullu mainittua. Tässä kuvassa ei ole hattua, meinasin melkein photoshopata (= gimpata, kun ei mulla ole mitään fotosoppia) jonkun irtohatun leijailemaan mut alkoi laiskottaa.



Tässä ollaan minä ja Tim. Tim on TOSI australialainen. Ja TOSI hauska. Ja se on sen syytä että en saa laitettua niitä kuvia Bruggesta, kun se pihtaa niitä raekuurokuvia. :D



Ja tässä vielä minä ja maailman siistein norjalainen, Lars. Minä ja Satu päätettiin jo, että me mennään Larsin luokse Norjaan käymään. Koska se on esim. aivan mielettömän hyvä tyyppi. Siis Lars. Satu on maailman paras tyyppi, luulen!
Larsilla ja Timillä on joku hölmö juttu meneillään että ne aikoo kasvattaa koko marraskuun viiksiä, koska Ausseissa on joku hassu juttu meneillään kans, että miehet kasvattaa viiksiään hyväntekeväisyyteen. Cindyllä (jonka poikakaveri Lars siis nykyään on) on vähän vaikeaa tän viiksijutun kanssa. En kyllä ihan tajua miks. Viikset on ihan siistejä!

Sit loppuun vielä tällanen ekstraotos:



Minä, Cindy ja Juan Argentiinasta sen jälkeen, kun oltiin oltu Manhattan-nimisessä baarissa. Manhattan on varmaan kivoin täällä niistä mestoista, joissa voi tanssia, kun siellä pystyy melkeen jopa puhumaan aina toisinaan ja muutenkaan se ei ole mikään "klubi".

Ihana hassu söpö ystäväni Satu

Olipas aivan ihanananananaista kun sain viettää viikonlopun Satun kanssa. Satulla oli tosin pieniä probleemoja päästä tänne, kun noi ranskalaiset ei halua tehdä töitä 43 vuotta 41 vuoden sijaan... Junia meni siis kokonaista yksi kappaletta, joten se ainokainen oli sitten ihan täyteenammuttu. No, Satu pääsi kuitenki onnellisesti tänne ja vielä suhteellisen hyvissä ajoin. Tuliaisiksi mulle se toi Ruispaloja, kaks Kaatissäkkiä ja täysin yllärinä jonkun kaheksan dippijauhetta!! ♥ Heti perjantai-iltana mentiin Alysan tykö syömään aivan törkeän herkullista risottoa (en tajua mitä huumausaineita se oli siihen laittanut, mutta se oli ihan mielettömän, rikollisen hyvää). Jouduttiin tosin kävelemään kotiin tuo 4-5 km kun ei täällä Troyes'ssa kulje bussit enää puoli yhdeksän jälkeen illalla.

Lauantaina käytiin shoppailemassa outlet-mestoilla, mutta Satulla ei shoppailututtanut yhtään. Mää löysin kaks juttua, mekon (!!) ja uudet tuulihousut, vihdoinkin. Vähän on jo nolottanut kun vanhat on haaroista kaikkiin neljään ilmansuuntaan hajalla. Tän jälkeen rynnättiin täysillä Intermarchéhen ostamaan tarvikkeita superherkulliseen kana-vuohenjuustosalaattiin. Ja sit tehtiin se myös hirveellä kiireellä, koska luultiin että meillä on hirvee kiire. Ja sit puolessa välissä syömistä Satu hoksaa et oho, se onki kattonu Suomen ajassa olevaa kännykkänsä kelloa koko ajan, eli meillä olikin ylimääräinen tunti aikaa.
Eli illalla mentiin sitten pelaamaan Megazonea. Olin ihan SURKEE, hähää, mutta mulla oli silti tosi kivaa! Aika uskomaton juttu mulle. :) Ja haluun mennä uuestaanki.



Tässä mun ihana höpö paras ystävä!

Sunnuntaina oli meidän läksyjenteko- ja löhöily- ja mässäilypäivä, käytiin Mäkkärissä syömässä ja tehtiin läksyjä ja sit Lars lähetti viestin että halutaanks me hengata sen kans, ja me haluttiin. Lars tuli mun kämpille ja sit päätettiin et katotaan leffa, Rounders. Lähettiin ettimään aukiolevaa ruokakauppaa (lähes mahdoton missio Troyes'ssa sunnuntaina kellon lähennellessä yhdeksää illalla), että Satu saa eväitä seuraavan aamun matkalleen, ja löydettiin kiinni oleva Vital ja kiinnioleva Casino, mut lälläslää, yksi aukioleva Casinokin löydettiin. Päätettiin ostaa sipsiäkin vielä, ja limsaa. Leffa oli aivan mainio! John Malkovich näytteli tosi hyvin venäläistä uhkapelailijaa, myös Larsin mielestä - se matkii sitä vieläkin.



Satu löysi Nutella & Go! -eväspakkauksen, joka siis koostui keksitikuista ja nutellasta... Ja söi sen heti illalla.



Paras ukkeli! Se varmaan johtuu siitä, että se on napapiirin yläpuolelta kotoisin.

Maanantaiaamuna herättiin 6.30, koska junalakkojen takia myöhäisin varma juna lähti 7.47. Ja sit kun päästiin asemalle, niin se olikin melkein kaks tuntia myöhässä. Mutta Satu pääsi käsittääkseni ihan turvallisesti koti-Suomeen.

Ja semmoinen oli viikonloppuni Satun kanssa!

--

Mää lähden ylihuomenna eli perjantaina Belgiaan viikoksi, jotenki tää ilmoitusasia on päässyt livahtamaan. Mennään autolla ja Pessi tulee mukaan, muu seurani matkalla koostuu seuraavasta joukkiosta: Cynthia, Benjamin, Tim, Tuuli, Martina ja Juan. Otan tuhat kuvaa ja sit saattekin tuijotella niitä lopun syksyä, luulen ma. Täällä on ilmat tosin alkanu kylmenemään sen verran uhkaavasti että eiköhän se ole kohta talvi täälläkin.

Rachelin synttärit & ikuinen kesä

Viikko sitten sunnuntaina me juhlittiin Rachelin synttäreitä. Martina oli leiponut suklaakakun, ja kutsui mut, Benjaminin, Osbornin ja Lucan syömään sitä. Sunnuntai oli ihan tosi kuuma päivä, käveltiin Pessin kanssa meidän kotoa UTT:lle, ja matkalla nappasin tällaisen kuvan yhden apteekin ulkopuolella olevasta näytöstä:



Kello oli tuolloin vajaa viis.

Noh, kun päästiin Martinan tykö, niin eihän Rachel ollutkaan siellä. Eikä se vastannut puhelimeenkaan. Eikä se ollut kotonakaan kun Luca kävi koputtelemassa sen asunnon ovelle. Haha. Ulkona oli kuitenkin jännää katseltavaa, nimittäin maailman siisteimmän leijan lennättäjä.



NIIN SIISTI!!!





Synttäreiden juhlijoita.

Kakku oli tosi hyvää, ihan yksinkertainen suklaakakku, tämmöinen:



Jätskiä ei ollut nyt kakun kanssa, mut seuraavalla kerralla syödään sit avec glace.

Rachel tuli sitten loppujen lopuksi, hän oli ollut viettämässä synttäreitään troyes'laisen tuttavaperheensä kanssa. Kakkuakin oli vielä muutama pala jäljellä! Kakun jälkeen syötiin vielä aitoa italialaista pastaa Lucan ja Martinan tekemänä. Nam nam!

Käveltiin kotiin sitten Osbornin kanssa. Ei ollut mikään kylmä vielä yheksän kymmenen aikaan illallakaan, saman mittarin lukemat olivat nyt:



Hahaaa. Täällä ei tule syksy eikä talvi ikinä. Nytkin on pitkin viikkoa saanut vaihdella farkut + takki -yhdistelmästä toppiin ja shortseihin kun välillä tuntuu että tuonne pihalle paistuu. Eilen lauantaina kun aurinko paistoi niin meinas tulla aikamoisen hiki ulkona kävellessä! Tänään onkin ollut jo vähän vilpoisampi sää, en tiedä lukemia kun mulla on netti taas vaihteeksi katki
( >:(((((((( ) mutta ulkona sai olla Haglöfsin Tornado päällä aamun agilityissä ja nyt päivän lämpimimpänä aikanakin huppari tuli ihan tarpeeseen.

Mun pitäisi siis tehdä kouluhommia mutta koska inspiraationi on hetkellisesti kateissa, kirjoitan blogipostausta Notepadiin, jonka postaan sitten heti kun menen jonkun kaverin luo istumaan ja käyttämään nettiä.

Tosta agilitystä nyt vielä yks aatos: se meidän ohjaaja sanoi et jos käytäis vaan tiistaisin ja maksaisin vaan puolet siitä vuosijäsenyydestä, eli 50 e, syyt jäi vähän epäselväksi, ko. nainenhan ei puhu sanaakaan englantia, :D, mutta jotain hänen töistään ja ettei ole varma onko autoa käytössä tms. No tämä passaa meille, Pessilläkin ehkä pysyy innostus paremmin jos ei ole niin usein harjoituksia.

Mä olen nyt siis päättänyt tulla jouluksi kotiin ja mun pitäis soitella Finnairille ja siirtää mun lentoa (nyk. lentopäivä 23. jouluukuta) pari päivää aiemmaksi. Takaisin mun pitää olla varmaan viimeistään kolmas päivä tammikuuta. Pessin olen päättänyt jättää loppuajaksi Suomeen, koska ajattelin käydä Briteissä mutkan kunhan mun tenttini ovat ohi. Yks kaveri (Antti) nimittäin läksi Swansean yliopistoon Walesiin opiskelemaan ainakin kolmeksi vuodeksi, joten pitää käydä morottamassa sitä, ja Britteihin on aika tosi vaikee mennä koiran kanssa.

No, siinä kaikki. Minä palaan nyt takaisin kouluhommien pariin.

ps. Osborn lainaa mulle nettiä, jee \o/!

Ça marche!

Jipii!

Ei-jipiitä on se, että mä olen kipeänä. Joku flunssapöpö vaivaa eikä ääntä meinaa oikein lähteä, piti tämän aamun agilitykin perua kun tuntuu että pää on täynnä räkää - niin kuin se varmaan onkin.

Huomiseksi pitäis kuitenkin olla jo skarpissa kunnossa kun UTT:lle pitäis jaksaa paarustaa, onneksi vasta myöhemmin illalla. Tiistaina on pitkä päivä tiedossa. En ehdi nyt tän kummoisempia raapustelemaan, mun pitää lukea 35-sivuinen julkaisu aiheesta organizational memory ja kirjoittaa sitten oma osani meidän ryhmän reviewistä kyseisestä paperista. Tässä vielä parit kuvat kahdelta viime viikolta.




Käytiin syömässä crêpejä kamujen kanssa.



Näin monta meitä oli!





Nää on viime viikon perjantain meksikolaisten pippaloista. Oli yllättävän rauhallista verrattuna meksikolaispippaloiden normaaliin meininkiin.

Ai niin, mä oon saanut ranskalaisen buddyn (UTT:n opiskelija, joka on lähdössä vaihtoon), hän on nimeltään Igor. Yritän saada sen kanssa treffit sovittua tälle tulevalle viikolle, että pääsisin puhumaan ranskaa. Vaihtareiden kans tulee niin helposti vaan praattailtua englanniksi kun se on helpompaa. Nyt pitää ottaa itteä niskasta kiinni tän asian kanssa, enää neljä kuukautta aikaa...

Kyllä ihminen on luotu syömään!

Joo. Torstai oli mun "hengaa itsesi kanssa ja valmistaudu taas yhteen sosiaalisoinnin ja ihmisten täyttämään viikkoon" -päivä. Joten päätin ämpätä itseni täyteen kaikkea epäterveellistä kaccaa. Croissanteja hillolla ja kermavaahdolla (tosin totesin että pelkällä hillolla tulee parempaa, kermavaahto pääsi parempaan käyttöön, josta lisää myöh.), sipsiä ja dippiä, dippijauhe on tullut Suomesta postipakettina, viinikumeja ja lakua, vaahtokarkkeja ja AH suklaamoussetäytteistä maitosuklaata. Viimeisin = divine! Niiiin hyvää. Tosin kaipailen edelleen postilaatikkooni satavia kirjeellisiä Fazerin Lontoon rae -suklaata. Että näiden parissa...

Söin mä aamupalaksi jauhelihakeittoa hei!

Tänään näin Lauraa, joka on siis ainakin mun vanhemmille tuttu ala-asteelta, se tuli tänne keskiviikkona opiskelemaan jonkinsortin business-kouluun vuodeksi (opiskelee Kuopiossa matkailua). Käytiin Monoprix'ssa ja ostin sieltä hirveen kalliita mansikoita, joita sitten kotona vetelin sen kermavaahdon kans. Pursotin kermavaahtoa myös suoraan suuhun. Se oli silleen paljon parempaa kuin croissantin välissä. Namiiii.
No, illalla menin Jawadin luo kylään ja tehtiin oikein suomalaista ruokaa: lihapullia, keitettyjä perunoita ja ruskeaa kermakastiketta. Kaikki oli tosi hyvää! Ja oli salaattiakin.
Kotona kun sitten menin koneelle, niin Facebookissa Vincent olikin laittanu viestiä että ne hengailee Hilkan ja joidenkin muiden kans, joten soitin sinnepäin ja ne oli kaikki Vincentillä, joten menin sinne. Hilkan lisäksi paikalla oli italialainen Luca ja sitten kaks uutta vaihtaria, italialainen Marina ja Benjamin USA:sta. Niin ja kaks ranskalaista Vincentin kaveria, mutta jostain syystä mulle ei tarttunu kummankaan nimi päähän - meitä ei varmaan virallisesti edes esitelty.

Nyt oon takas kotona ja aion pistää nukkumaan. Huomenna pitää taas nähä ihmisiä, on tämä eläminen rankkaa.

Le week-end

Noniin, nyt tulee taas paljon kuvia viikonlopulta.

Perjantaina oli pipalot Cindyn tykönä.



Dan, Osborn, Cindy, Aleksi, Zuzane, Alysa, Tobias, Luca, Ricardo, Chloe, Lars ja mä.



Chloe ei nyt oikeen näy tässäkää.

Lauantaina käytiin Jawadin ja Ellin kanssa shoppailemassa. Ostin kahdet farkut, Edwinin tosi tummat, hitusen wetlookit ja sit Calvin Kleinin vaaleahkonsiniset. Ja sukkia H&M:ltä ja kosmetiikka-stuffia Sephoralta. Käytiin siis keskustassa ja sitten taas siellä McArthur Glen -mestassa.



Tässä seuralaiseni mäkkärissä. Mulla ei ole mitään selitystä noille ilmeille. :D

Oltiin viis tuntia ostoksilla ja sit olin niin väsyny etten jaksanu mittään. Mutta sitten pitikin lähteä etsimään pyörää jostain kaupasta, jossa me luultiin myytävän käytettyjä pyöriä. No, ei siellä mitään käytettyjä pyöriä myyty. Mukana oli Aleksi, Dan, Cindy ja Rachel. Kotimatkalla mentiin ostaan sapuskaa:



Boulangerie.



Cindy ja Dan jossain aasialaisten kamojen kaupassa.



Rachel ja Aleksi.



Kukakoha se tämä o?

Pyöräreissun mentyä reisille menin yläkertaan Danille kun Aleksi sanoi että se aikoo kattoa leffaa siellä. Mut ei me mitään leffaa katotukaan kun meidän Project managementin opettaja Raphaël ja Lars tulivat Danin ovelle ja sanoivat että me lähemä nyt baariin. Joten piti käyä vaihtaan vaatteet ja lähteä. Pessi oli mun mukana koko päivän shoppailemassa joten saatoin jättää sen hetkeksi kotiin.



Tällaset valaistut suihkislähteet tossa parinsadan metrin päässä mun himasta!



Mukana oli mun ranskanopettaja Valerie, kaks muuta ranskanopettajaa Jalal ja Marie (ja nuo kolme tuntee toisensa kun ovat opiskelukavereita), Raphaël, Lars, Cindy, Dan ja Aleksi.







Sitten Marien tanssijalkaa alkoi vipattaa ja me lähdettiin johonkin yökerhoon (ehkä Paparazziin?). Aleksi ja Raphaël läksivät kotio tässä vaiheessa.



Halusin ryhmäkuvan.



Tämmönen tuli. :D:D



Lars on vieläki kainalosauvoissa ja Valerie oli ihan väsyny joten ne kaks vaan JUORUILI!!

Kotiin lähettiin kai kahden aikaan, kaikki oli aika väsähtäneitä. Ulkopuolella törmättiin vielä muutamaan meksikolaiseen ja brasilialaiseen vaihtariin joiden kanssa vaihdettiin parit sanat.



Tässä mun kamuleita meidän kotitalon edessä.

Sunnuntaina katottiin sitten se leffakin, Youth in Revolt, joka katottiin kesällä (vai oliko se keväällä? milloin! :D) jo Suomi-kamujeni kans. Muuten vaan tein opiskeluhommia ja levähin.


Vesa on kuulemma toivonu päivän asu -kuvia mun blogiin. HAHAHAHHAHAHAHAAH :D:D Katotaan.

See the people go hide in the trenches / see the people sleep on the park benches

HEIPPA PITKÄSTÄ AIKAA!

Heti alkuun muutama todistekuva:



Kyllä äiti, minä ihan oikeasti siivoan!




Myös pöydän!




Ja tiskaan myös!




Tässä on muuten mun tosi awesome tiskiharjani. Tossa on keskellä mun mielestä joku säiliötyyppinen juttu, ja kun tosta kiinnipitonupista painaa ylhäältä, niin tuolla sisällä joku jousi liikkuu, mutta koko asia on silti mulle vielä suuri systeemi (= mysteeri). Heittäkää arvauksia. Äitin mielestä tää oli käytössä parempi kuin tavallinen tiskiharja, mutta mää en oo vielä vakuuttunut.

No se siitä. Mulla on mennyt tää viikko taas aika pitkälti kouluhommia painaen. Meillä oli keskiviikkona mun project management -ryhmäni, johon kuuluu mun lisäksi ruotsalainen Dan, honkongilainen Osborn, singaporelainen Cynthia, itävaltalainen Zuzana, brazilialainen Laura ja kiinalainen Kang, kanssa presentation. Se meni jopa ihan hyvin! Jee! PERT ruulz. Or then not.
Kävin myös meidän academic advisorin, Raphaëlin, tykönä selvittämässä syyslukukauden kurssijuttuni. Mulla on yks business&management-kurssi, yks tekniikan alan kurssi ja yks ranskankurssi. Tää intersemester program on ollut aivan liian rankka, enkä oo päässyt kunnolla tutustumaan mun opiskelukavereihini koulun ulkopuolella, joten en halua tuhlata koko syksyä opiskelemalla yksin kotona. Haluan käydä pippaloissa! Haluan tehdä juttuja! Ja tutustua ihmisiin!

Tällä hetkellä tää kaveri kuitenkin rajoittaa menohaluja aika kovasti:



Uusi tähystelypaikka akkunasta pihalle.


Oon mää saanu Larsin lisäksi kaks muutaki kaveria, nimittäin aikaisemmin mainitsemani ruotsalaisen Danin, jonka kanssa yhteisiä kiinnostuksenkohteita on lähinnä tietsikkakoneet (mutta se onkin ihan huippu yhteinen kiinnostuksenkohde!), ja libanonilaisen Jawadin, joka ei oo vaihtari vaan jo UTT:lta valmistunut insinööri. Jawad oli Suomessa vaihdossa, puoli vuotta Oulussa yliopistolla ja puoli vuotta Helsingissä töissä, ja tahtoo muuttaa takaisin töihin, mieluiten Ouluun.



Tässä Dan esittelee vuohenjuustosalaattinsa vuohenjuusto-toastiin tarttuneita kahta oliivia, jotka näyttää ihan jaloilta. Hahahhahahahahahhahahahaahha. En voi vieläkään kestää tätä.

Tänään mää hengasin Jawadin kanssa. Meinattiin eka käydä jossain syömässä, mutta koska J on mainostanut sen uunia - tai sen olemassaoloa - niin paljon, että päätettiin tehdä sapuskaa. Ei kyllä pokka pitänyt kun näin sen uunin. Katso alas.



MIKRO?? UUNI?? WHO CARES! Mutta se on ihan toimiva uuni ja sieltä tuli ulos ihan herkullista ruokaa, nimittäin hieman helpotettua makaronilaatikkoa:



Ei laitettu siihen mitään munamaitoja, tai edes lihalientä. Eli tossa on jauhelihaa, sipulia, valkosipulia, mausteita, pastaa ja päällä tomaattisiivuja ja juustoa. Syötiin jonkun sinihomejuuston ja ketsupin kanssa. Hieman kuivahkoa, mutta aika tosi hyvää! Namnam. Kokkailut sujui Leevi & the Leavingsia kuunnellen, se on ihan Jawadin suomalainen lemppari. Tyyppi osaa tyyliin kaikki sanat ulkoa!

Sitten käytiin syömisen jälkeen vielä käppäilemässä. Alla kuvia, tosin ne on otettu aikaisemmin tänään. Mutta samaa kanavanvartta käveltiin uudestaan.






En tiedä yhtään mikä tuon jokilaivan funktio on, onko siinä kahvila tai joku? Ei sitten tullut mieleenkään vilkaista kun kävelin ohi.




Pessi nauttimassa ranskalaisuuden tuomasta vapaudesta (hihna oli kyllä mulla kourassa, ei sydänkohtausta Enni ja äiti!). Takana yksi kanavan suihkulähteistä.


Huomisiin = à demain! (toivottavasti!)

ps. Puhuessa meinaa muuten jo nyt helposti mennä kielet ihan sekasin. Oon ollu täällä nyt kaks viikkoa, mikäköhän tilanne on sitten kun tuun takaisin?