Voi että minä tykkään kotimaastani! ♥
Tässäpä vähän kertomusta matkustuksestani:
Maanantaiaamuna herään 3.40, 04.15 lähden kävelemään kohti rautatieasemaa. Juna lähtee ajallaan 05.09, mutta unohdin "composter" lippuni, josta konduktööri valitti. Aikaisemman junan ottaminen osoittautuu turhaksi, sillä juna on ajallaan, 06.50, Pariisissa. Taivaalta tulee räntää aika tavalla, minä otan tavarat ja Pessin ja lähden etsimään Gare du Nordia Gare de l'Estiltä (tajuan vasta junassa, että unohdin tarkistaa reitin GoogleMapsista. Onneksi mulla on aika selkeä kuva, minnepäin kuuluu lähteä ja ehkä noin 07.15 löydän perille. Ekat portaat ovat liuku-, joten päästään kamojen kanssa aika helposti etenemään. Löydän asemalta ainoastaan yhden putiikin, joka myy minulle suolaista aamupalaa - tomaatti-OLIIVI-pitsaa. Tietenkin syön palasen, oliiveista huolimatta, ja ehkä ne nyt ihan pienenä määränä eivät täysin pyllystä olekaan. Harkitsen hetken Finnairin asiakaspalveluun soittamista, mutta totean, etten tee keskustassa sen enempää kuin kentälläkään ilman konetta, joten nappaan jonkun noin kahdeksan aikaan lähtevän RER:in, tosin laiturille laskeutuessa vedän nokkakärryn kumoon. Pessi matkustaa RER:ssä kuin vanha tekijä, vaikka juna on täyteenammuttu. Ajelen täysin tiedottomana jopa oikeaan terminaaliin (eli sinne kauemmas), ja mulla on erittäin hyvä olo tästä kaikesta. Ollaan omassa terminaalissamme (2D) joskus viimeistään yhdeksältä, ja meidän lentoa ei vielä näy taululla. Lähes kaikki ennen yhtätoista lähtevät lennot on peruttu, ja ilma on täynnä lunta. Katselen vajaan tunnin leffaa läppäriltä, Pessi lepäilee ja hörppii vettä. Kymmeneltä menen etsimään check-iniämme, check-in -sali on TÄYNNÄ jonottavia ihmisiä, tosin Finnairin tiskien luona toisessa päässä salia ei ole kummemmin trafiikkia, taulussa sanotaan että lentoni on retardé. Virkailijat eivät vielä tiedä kauanko, mutta kuulemma viimeistään tunnin päästä tiedetään lisää. Noin neljänkymmenenviiden minuutin kuluttua check-iniin on jono jo aikamoinen, ja me siirrytään Pessin ja kamojen kanssa sen hännille.
Jonottelussa menee varmaan 25-30 min, ja mun ruumaan menevä laukkuni lähetetään eteenpäin. Tällä hetkellä arvioitu lähtöaika on 14.30 alkuperäisen 12.20 sijaan. Me jätetään Pessin koppa check-in-tiskin taakse odottamaan, ja meitä pyydetään tulemaan takaisin 12.30 (eli noin 45 minuutin kuluttua) että koira saadaan matkaan. Kuitenkin puoli yhdeltä meidän lentokoneemme ei ole vielä laskeutunut Pariisiin, joten uudeksi ohjeeksi saadaan tulla paikalle 13.30. Tässä välissä käydään Mäkkärissä, minä syön BigMacin, Pessi syö neljä kananuggettia. Kuitenkaan vielä 13.30 kone ei ole laskeutunut, ja me mennään hengailemaan lattialle. Piakkoin kännykään tulee tesktiviestiä Finnairilta, että uusi arvioitu lähtöaika 18.00, joka tosin korjataan melko nopeasti uudella tekstiviestillä 17.35:ksi. Lopullisesti Pessi menee boksiinsa neljän aikaan, jolloin minä siirryn luottavaisin mielin turvatarkastusten tuolle puolen ja istuudun tietsikan kanssa odottamaan boardingia. Mutta kun kello viideltä mitään ei ole ilmestynyt porttimme tauluun, alan vähän epäillä. Menen kuitenkin muiden kanssa jonottelemaan. 17.35 tulee ja menee, ei olla menossa koneeseen. Viimein kuudelta ihme tapahtuu, päästään sisään. Minä varmistan vielä portilla että koira on kyydissä, ja kun on, uskallan mennä itsekin. Koneesta lähetän Mikaelille viestin, että ok, koneessa, reilun kolmen tunnin päästä olisi sitten kiva nähdä Helsinki-Vantaalla. Noh, siinä sitten ylettömän uupuneena alan ensin lukea kirjaa, jota ehdin huomaamattani lukaista melkein sata sivua, ja sitten nukun vielä torkut, eikä vieläkään olla lähdetty Charles De Gaullelta. Istun hätäuloskäytävän kohdalla, joten edessäni palloilee lentoemäntä, jonka kanssa jutellaan sitten tilanteesta. Kapteeni on jo jossain välissä kuuluttanut, että viivästys johtuu vain yhdestä aukiolevasta kiitoradasta, ja meitä ennen on koneita. Viimein, ehkä viisi yli seitsemän, lähdetään nousuun. Meillä on kuitenkin myötätuuli, joten matka-aika on suotuisat kaksi tuntia kolmekymmentä minuuttia.
Mun vieressäni lennolla istuu itkuinen ruotsalaistyttö, jolla on ollut vielä huonompi tuuri matkustamisensa kanssa. Hänen sunnuntaiaamuinen lentonsa RyanAirilla oli peruttu, ja hän oli ehtinyt viettää yli 24 tuntia CDG:llä. Lisäksi tämän lennon myöhästymisen takia, hän oli missannut jatkolentonsa Helsingistä Tukholmaan. Mulla oli huomattavan paljon parempi tuuri.
Suomen aikaa oltiin perillä 23.35 ehkä, ja Pessin sain vasta kahdentoista jälkeen, kun Tulopalvelut oli ihan ruuhkassa kaikkien jatkolentojaan selvittelevien kanssa. Rättiväsyneenä pääsin sitten Ilarin kyydillä Mikaelin ja Elinan luokse syömään spagettia ja jauhelihakastiketta, ja ennenkaikkea nukkumaan. Oltiin pikkumiehen kanssa molemmat tosi rättipoikki. Tiistaina lähdettiin sitten kymmenen aikaan ajelemaan Ouluun kaikki viisi (mukaanlukien Pessi) ja seitsemän pintaan asetin jalkani Asemakadulle.
Kone oli siis muikeat seitsemän tuntia myöhässä, mutta muiden juttuja kuunnelleena täytyy todeta pikemminkin, että vain seitsemän tuntia.
Nyt oon kotona enkä halua yhtään miettiä vielä takaisinlähtöä.
torstai 23. joulukuuta 2010
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
Le jour d'independence de Finlande
Mun mittakaavalla meni kyllä just niinku Strömsössä!
Odotan kuvia vielä muiden kameroista, kun itellä tuli napsittua kuvat vaan tosta voileipäkakusta. Ai vitsikkä ku se oli hyvää!!
Juomana oli tietysti paikallista kuohuviiniä, also known as shampanja. :)) Ja Fazerin sinistä löytyi pari levyä ihmisten kätköistä. Huippukivaa!
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Thanksgiving, Pariisi ja lunta
Kuten ehkä tiedätte, viime torstaina vieteltiin kiitospäivää ja meidän jenkit tahtoivat sitten jotenkin juhlistaa tätä. Martina, iloinen italialaisemme, hostasi mahtavat thanksgiving-pippalot ja Alysa, Ben ja Evan olivat laittaneet kystä kyllä. (Ja apulaiset kans, tietty!)
Minä tyhmä en tajunnut ottaa oikeen kuvia, mutta Ben oli paistanut kalkkunantissejä kun kokonaista ei joko löytynyt, tai sitten se ei olisi mahtunut uuniin, Alysa teki karpalosoossia, turkey stuffingia (mitä tää on suomeksi?), maissivuokaa, kastiketta... Evan toi kanansiipiä, Tuuli ja Dan tekivät jotain vihreäpapupaistosta ihanien sipulirenkaiden kanssa, Martina teki kukkakaalivuokaa. Jälkkäriksi oli Alysan ja Rachelin yhdessä väsäämää kurpitsapiirakkaa, josta en uskonut tykkääväni yhtään, mutta se oli aivan JÄRKYTTÄVÄN hyvää. Siis en meinannut saada siitä tarpeekseni. Vähän ku ois raakaa piparitaikinaa popsinu. Mutta parempaa. Ja tietenkin ennen syömistä kaikki kertoivat mistä ovat kiitollisia. Ja ilmeisesti aikalailla kaikki rakastaa meidän omaa isoa vaihtariperhettä. <3 Pusi pusi.
Lauantaina pitikin sitten lähteä Pariisiin, koska - tättärää - MENTIIN KATTOON UUS HARRY POTTER! Luca, Elli, Alysa, Cynthia, Dan ja meitsi. Luca ja Alysa otti junan kun me muut saatiin kyyti Aleksilta kun se meni sinne kattelemaan jotain kavereitaan. Pessi jäi Larsin hoiviin päiväksi, ja sillä oli ilmeisesti menny aika kivasti. :)
Täälä on tosiaan tullu lunta ja pakkastaki ollu aste kaks muutamana päivänä, ja auton kyydissä näky sitten aika lumisia maisemia. Niin nättiä!
Pariisissa oltiin sitten joskus puol yhden aikaan, mutta meillä kesti jostain syystä ihan kamalan kauan päästä sieltä Aleksin kaverin luota keskustaan ja vaikka mentiin heti ekana ostamaan liput nii oltaisko me saatu ne vasta kahdelta. Tän jälkeen käytiin ruokaleimassa oikeassa gourmet-ravintolassa Quickissä... Hups. Mutta oli vähän hoppu. Syömisen jälkeen Dan tahtoi lähteä käymään jossain enkku-kirjakaupassa mut koska meillä oli tosiaan aika tiukka aikataulu (leffa alkoi 16.00) nii minä ja Elli päätettiin mennä suoraa tietä sinne teatteriin (paikkalippujakaan ei katsos ollut) ja Cynthia, Alysa ja Luca kävi vähän käppäilemässä jossain lähiympäristössä. No, siellä oli jo parikyt tyyppiä jonottamassa kun minä ja Elli ehdittiin salin ovelle. Ja oltiin sielä siis 15.20 tms. Sisään saliin päästiin ehkä just tasan neljältä ja itse leffa alkoi varmaan vasta kahtakymmentä yli.
Tuommone kyltti oli teatterilla.
Ja entäs se leffa sitten? No se oli ihan mahtava!!! Tykkäsin kaikkein eniten kaikista Potter-leffoista, ehkä koska se meni tarkimmin kirjan mukaan ja koska tuo viimenen kirja toteutetaan kahdessa osassa niin siitä ei ollut tarvinnut leikata kaikkea jännää pois. Toisaalta sitten taas epäjatkuvuutta aikaisempien leffojen, joista oli leikelty vaikka mitä merkityksellistä pois, oli oikein kaksin verroin. Mutta siis ihan mahtava. Tykkäsin. Enempi ku kuvittelin että oisin tykännyt! :)))
Takaisin tultiin junalla, joka lähti 20.11 ja joskus ehkä vartin yli kympin olin kotona. Kun käveltiin Danin kans juna-asemalta kotiin, niin lunta satoi isoina hiutaleina oikeen taivaan täydeltä. Postaan kuvia kohta omaan postaukseensa, oli niiin nättiä ja ihanaa!
Minä tyhmä en tajunnut ottaa oikeen kuvia, mutta Ben oli paistanut kalkkunantissejä kun kokonaista ei joko löytynyt, tai sitten se ei olisi mahtunut uuniin, Alysa teki karpalosoossia, turkey stuffingia (mitä tää on suomeksi?), maissivuokaa, kastiketta... Evan toi kanansiipiä, Tuuli ja Dan tekivät jotain vihreäpapupaistosta ihanien sipulirenkaiden kanssa, Martina teki kukkakaalivuokaa. Jälkkäriksi oli Alysan ja Rachelin yhdessä väsäämää kurpitsapiirakkaa, josta en uskonut tykkääväni yhtään, mutta se oli aivan JÄRKYTTÄVÄN hyvää. Siis en meinannut saada siitä tarpeekseni. Vähän ku ois raakaa piparitaikinaa popsinu. Mutta parempaa. Ja tietenkin ennen syömistä kaikki kertoivat mistä ovat kiitollisia. Ja ilmeisesti aikalailla kaikki rakastaa meidän omaa isoa vaihtariperhettä. <3 Pusi pusi.
Lauantaina pitikin sitten lähteä Pariisiin, koska - tättärää - MENTIIN KATTOON UUS HARRY POTTER! Luca, Elli, Alysa, Cynthia, Dan ja meitsi. Luca ja Alysa otti junan kun me muut saatiin kyyti Aleksilta kun se meni sinne kattelemaan jotain kavereitaan. Pessi jäi Larsin hoiviin päiväksi, ja sillä oli ilmeisesti menny aika kivasti. :)
Täälä on tosiaan tullu lunta ja pakkastaki ollu aste kaks muutamana päivänä, ja auton kyydissä näky sitten aika lumisia maisemia. Niin nättiä!
Pariisissa oltiin sitten joskus puol yhden aikaan, mutta meillä kesti jostain syystä ihan kamalan kauan päästä sieltä Aleksin kaverin luota keskustaan ja vaikka mentiin heti ekana ostamaan liput nii oltaisko me saatu ne vasta kahdelta. Tän jälkeen käytiin ruokaleimassa oikeassa gourmet-ravintolassa Quickissä... Hups. Mutta oli vähän hoppu. Syömisen jälkeen Dan tahtoi lähteä käymään jossain enkku-kirjakaupassa mut koska meillä oli tosiaan aika tiukka aikataulu (leffa alkoi 16.00) nii minä ja Elli päätettiin mennä suoraa tietä sinne teatteriin (paikkalippujakaan ei katsos ollut) ja Cynthia, Alysa ja Luca kävi vähän käppäilemässä jossain lähiympäristössä. No, siellä oli jo parikyt tyyppiä jonottamassa kun minä ja Elli ehdittiin salin ovelle. Ja oltiin sielä siis 15.20 tms. Sisään saliin päästiin ehkä just tasan neljältä ja itse leffa alkoi varmaan vasta kahtakymmentä yli.
Tuommone kyltti oli teatterilla.
Ja entäs se leffa sitten? No se oli ihan mahtava!!! Tykkäsin kaikkein eniten kaikista Potter-leffoista, ehkä koska se meni tarkimmin kirjan mukaan ja koska tuo viimenen kirja toteutetaan kahdessa osassa niin siitä ei ollut tarvinnut leikata kaikkea jännää pois. Toisaalta sitten taas epäjatkuvuutta aikaisempien leffojen, joista oli leikelty vaikka mitä merkityksellistä pois, oli oikein kaksin verroin. Mutta siis ihan mahtava. Tykkäsin. Enempi ku kuvittelin että oisin tykännyt! :)))
Takaisin tultiin junalla, joka lähti 20.11 ja joskus ehkä vartin yli kympin olin kotona. Kun käveltiin Danin kans juna-asemalta kotiin, niin lunta satoi isoina hiutaleina oikeen taivaan täydeltä. Postaan kuvia kohta omaan postaukseensa, oli niiin nättiä ja ihanaa!
torstai 25. marraskuuta 2010
maanantai 22. marraskuuta 2010
Nirso kokeilee rajojaan
Ilmoitus äiti, isä ja Enni! Minä ostin tänään kaupasta EU:n nimisuojattua (elikä aitoa ja alkuperäistä) FETAA!
Ihmeellistä ihmeellistä mitä tämä Eurooppa oikeen tekee minulle: ensin rupesin tykkään herkkusienistä, sitten viinistä, sitten oluesta ja nyt vielä fetajuustokin... Saisinkohan jossain välissä uskoteltua itselleni että pekonit ja munat on hyviä? (Epäilen!)
Feta meni suuhuni salaatin, kirsikkatomaattien, kurkun, punasipulin sekä sitruunalla, suolalla ja mustapippurilla maustetun kananrinnan kera. Unohtamatta tietenkään itsetekemääni tsatsikia:
Tätä ois vielä varmasti puolet jäljellä ja pitäis keksiä minkä kanssa voisin tätä äpöstellä. Ohje oli tosi helppo: kreikkalaista jugurttia 2-3 dl, muutamat valkosipulin kynnet, vähän mustapippuria ja sit puolikas kurkku raastettuna ja vedet pois puristeltuna. Nakkasin sekaan vähän sitruunamehuakin kun sitä nyt käsillä oli. Joissain ohjeissa kehotettiin laittamaan hitusen hunajaa, ja se olis varmaan ollut mielettömän makoisaa, ja joissakin toisissa tuoretta minttua, mutta sitä ei ollut käsillä.
Tässä kuva vielä finished productista. Aivan järjettömän hyvää apetta! Vähän oli kyllä ehkä turhan paljon sitä sipulia kun pitkästä aikaa raakana söin, mutta aij-ja-jaijai!
Ihmeellistä ihmeellistä mitä tämä Eurooppa oikeen tekee minulle: ensin rupesin tykkään herkkusienistä, sitten viinistä, sitten oluesta ja nyt vielä fetajuustokin... Saisinkohan jossain välissä uskoteltua itselleni että pekonit ja munat on hyviä? (Epäilen!)
Feta meni suuhuni salaatin, kirsikkatomaattien, kurkun, punasipulin sekä sitruunalla, suolalla ja mustapippurilla maustetun kananrinnan kera. Unohtamatta tietenkään itsetekemääni tsatsikia:
Tätä ois vielä varmasti puolet jäljellä ja pitäis keksiä minkä kanssa voisin tätä äpöstellä. Ohje oli tosi helppo: kreikkalaista jugurttia 2-3 dl, muutamat valkosipulin kynnet, vähän mustapippuria ja sit puolikas kurkku raastettuna ja vedet pois puristeltuna. Nakkasin sekaan vähän sitruunamehuakin kun sitä nyt käsillä oli. Joissain ohjeissa kehotettiin laittamaan hitusen hunajaa, ja se olis varmaan ollut mielettömän makoisaa, ja joissakin toisissa tuoretta minttua, mutta sitä ei ollut käsillä.
Tässä kuva vielä finished productista. Aivan järjettömän hyvää apetta! Vähän oli kyllä ehkä turhan paljon sitä sipulia kun pitkästä aikaa raakana söin, mutta aij-ja-jaijai!
sunnuntai 21. marraskuuta 2010
Hattu
Aleksilla oli synttärit 10. päivä! Se täytti 23 vuotta, eli siitä tuli aika iso poika jo! Nää kuvat viimeistä lukuunottamatta on otettu Aleksin asunnon yläpuolella Cindyn tykönä, missä allekirjotettiin Aleksin kortti ja skriivailtiin tarinoita sellaseen kirjaan, joka sit annettiin sille lahjaksi, joten mulla ei ole sitten siitä syystä yhtään kuvaa päivänsankarista, aika typerää! :D
Martinalla oli aika siisti hattu, joka me jostain syystä nyysittiin mukaamme sinne yläkertaan ja sitten otettiin hatun kanssa kuvia.
Tässä ollaan minä ja Sonja (saksalainen) molemmat hatun kanssa. Sonja on ihan mahtava tyyppi, kun kerroin tossa muutama päivä sitten että mulla on ollu kauhee yskä ja muutenki vähän kipee olo niin se heti ilmoitti että hänellä on Vicks VapoRubia, jonka se tuo mulle. Ja niin se toikin heti seuraavana päivänä ja aijjaijai se tuntuu hyvältä kun sitä hieroo yläselkään ja rintaan illalla ennen ku pistää nukkumaan, ja aamullaki oon laittanu ku se aukasee nenän niin ihanasti. Sonja on mun kans samalla ranskankurssilla ja sillä on kotona koira, bordercollie Maja. Siistiä kun on joku jonka kans puhua koirista ja agilitystä.
Tässä on Hilkka, joka on kans ihan ylisiisti tyyppi. Hilkan poikakaveri/kihlattu Jussi on tällä hetkellä Stuttgartissa vaihdossa myös, sekin on tosi siisti, ne kaks ja Aleksi on kaikki koneteekkareita siis Otaniemestä, jos en ole tätä vielä kertonut.
Tässä kuvassa näkyy myös mun aika söpö mekko, jonka löysin Mangon outlet-myymälästä sieltä outlet-myymäläalueelta.
Tässä ollaan minä ja Cindy. Cindy on ihan mahtava tyyppi, tosi erilainen kuin minä mut tullaan kyllä juttuun ihan mahtavasti.
Cindy tekee tosi siistejä ilmeitä. Mulla oli kamerassa joku kymmenen kuvaa siitä tekemässä toinen toistaan häiriintyneempiä naamoja, tää oli vielä ihan selkeesti sellanen inhimillinen kuva!
Tässä on Cynthia ja Lars. Cynthia on singaporelainen, en tiiä onko tullu mainittua. Tässä kuvassa ei ole hattua, meinasin melkein photoshopata (= gimpata, kun ei mulla ole mitään fotosoppia) jonkun irtohatun leijailemaan mut alkoi laiskottaa.
Tässä ollaan minä ja Tim. Tim on TOSI australialainen. Ja TOSI hauska. Ja se on sen syytä että en saa laitettua niitä kuvia Bruggesta, kun se pihtaa niitä raekuurokuvia. :D
Ja tässä vielä minä ja maailman siistein norjalainen, Lars. Minä ja Satu päätettiin jo, että me mennään Larsin luokse Norjaan käymään. Koska se on esim. aivan mielettömän hyvä tyyppi. Siis Lars. Satu on maailman paras tyyppi, luulen!
Larsilla ja Timillä on joku hölmö juttu meneillään että ne aikoo kasvattaa koko marraskuun viiksiä, koska Ausseissa on joku hassu juttu meneillään kans, että miehet kasvattaa viiksiään hyväntekeväisyyteen. Cindyllä (jonka poikakaveri Lars siis nykyään on) on vähän vaikeaa tän viiksijutun kanssa. En kyllä ihan tajua miks. Viikset on ihan siistejä!
Sit loppuun vielä tällanen ekstraotos:
Minä, Cindy ja Juan Argentiinasta sen jälkeen, kun oltiin oltu Manhattan-nimisessä baarissa. Manhattan on varmaan kivoin täällä niistä mestoista, joissa voi tanssia, kun siellä pystyy melkeen jopa puhumaan aina toisinaan ja muutenkaan se ei ole mikään "klubi".
Martinalla oli aika siisti hattu, joka me jostain syystä nyysittiin mukaamme sinne yläkertaan ja sitten otettiin hatun kanssa kuvia.
Tässä ollaan minä ja Sonja (saksalainen) molemmat hatun kanssa. Sonja on ihan mahtava tyyppi, kun kerroin tossa muutama päivä sitten että mulla on ollu kauhee yskä ja muutenki vähän kipee olo niin se heti ilmoitti että hänellä on Vicks VapoRubia, jonka se tuo mulle. Ja niin se toikin heti seuraavana päivänä ja aijjaijai se tuntuu hyvältä kun sitä hieroo yläselkään ja rintaan illalla ennen ku pistää nukkumaan, ja aamullaki oon laittanu ku se aukasee nenän niin ihanasti. Sonja on mun kans samalla ranskankurssilla ja sillä on kotona koira, bordercollie Maja. Siistiä kun on joku jonka kans puhua koirista ja agilitystä.
Tässä on Hilkka, joka on kans ihan ylisiisti tyyppi. Hilkan poikakaveri/kihlattu Jussi on tällä hetkellä Stuttgartissa vaihdossa myös, sekin on tosi siisti, ne kaks ja Aleksi on kaikki koneteekkareita siis Otaniemestä, jos en ole tätä vielä kertonut.
Tässä kuvassa näkyy myös mun aika söpö mekko, jonka löysin Mangon outlet-myymälästä sieltä outlet-myymäläalueelta.
Tässä ollaan minä ja Cindy. Cindy on ihan mahtava tyyppi, tosi erilainen kuin minä mut tullaan kyllä juttuun ihan mahtavasti.
Cindy tekee tosi siistejä ilmeitä. Mulla oli kamerassa joku kymmenen kuvaa siitä tekemässä toinen toistaan häiriintyneempiä naamoja, tää oli vielä ihan selkeesti sellanen inhimillinen kuva!
Tässä on Cynthia ja Lars. Cynthia on singaporelainen, en tiiä onko tullu mainittua. Tässä kuvassa ei ole hattua, meinasin melkein photoshopata (= gimpata, kun ei mulla ole mitään fotosoppia) jonkun irtohatun leijailemaan mut alkoi laiskottaa.
Tässä ollaan minä ja Tim. Tim on TOSI australialainen. Ja TOSI hauska. Ja se on sen syytä että en saa laitettua niitä kuvia Bruggesta, kun se pihtaa niitä raekuurokuvia. :D
Ja tässä vielä minä ja maailman siistein norjalainen, Lars. Minä ja Satu päätettiin jo, että me mennään Larsin luokse Norjaan käymään. Koska se on esim. aivan mielettömän hyvä tyyppi. Siis Lars. Satu on maailman paras tyyppi, luulen!
Larsilla ja Timillä on joku hölmö juttu meneillään että ne aikoo kasvattaa koko marraskuun viiksiä, koska Ausseissa on joku hassu juttu meneillään kans, että miehet kasvattaa viiksiään hyväntekeväisyyteen. Cindyllä (jonka poikakaveri Lars siis nykyään on) on vähän vaikeaa tän viiksijutun kanssa. En kyllä ihan tajua miks. Viikset on ihan siistejä!
Sit loppuun vielä tällanen ekstraotos:
Minä, Cindy ja Juan Argentiinasta sen jälkeen, kun oltiin oltu Manhattan-nimisessä baarissa. Manhattan on varmaan kivoin täällä niistä mestoista, joissa voi tanssia, kun siellä pystyy melkeen jopa puhumaan aina toisinaan ja muutenkaan se ei ole mikään "klubi".
perjantai 19. marraskuuta 2010
Halloween-bileet
Hei vaan melkeen kuukauden myöhässä, laitetaan nyt nää kuvat kuitenki ku oon muokannuki ne ja kaikkea :D
Martina ja Luca järkkäs Halloween-pippalot, ja ne olikin ihan tosi hauskat. Siellä oli ihan oikee kaiverrettu kurpitsa (by Tim) ja kynttilöitä ja vaikkapa mitä, koristelut oli tosi kohdillaan. Mutta koska olen vähän hönö, en ottanu yhtään kuvia niistä.
Tässä ikuistettuna varmaan suurin osa juhlistelijoista, tosin ainaki David-muumio taitaa puuttua... Abdu sai vähän noottia tosta sen asusta (blackmail), se oli kuulemma vähän turhan iisi.
Tässä tyt-tyt-tyt-tyttöjä. Martina, Hilkka, minä, Cindy ja Tuuli.
Meitsi ja Cindy-roomalainen! (tuolla oli kyllä niin kuuma, että mun piti hyljätä mun kauluspaita ja villatakki, ne kynttilät ja muutama ylimääräinen ihminen pienessä kämpässä lämmitti kummasti!)
Minä ja supervampiiri-Luca!
---
Noniin, muihin aiheisiin. Mä oon nyt päättänyt että kokeilen ainakin jättää noita viljoja pois ruokavaliosta, kun olo on kauheen turvonnut ja naama on ruvennu ottasta varsinki temppuilemaan. Ilman pastaa sinnittely on kyllä vaikeaa, varsinkin kun heti nyt huomenna perjantaina pitää taas mennä Martinan tykö illalliselle, ja se on erittäin todennäköisesti pastaa. Vai hei, olikohan se risottoa. No, syön sitä hieman ja kotona sit joku sopiva salaatti päälle. Mulla on myös juoksemiset vähän jääny ja silleen, niin painokin päässyt vähän nousemaan ja se suoraansanottuna ärsyttää aika julmetusti. Tai kun se kaikki ylimääräinen on mennyt suoraan mahaan ja jenkkakahvoihin. Ihan typerää. Että kassellaan nyt tällaisella systeemillä jonkun aikaa.
Mulla oli tarkoituksena lähteä Aleksin, Larsin, Cindyn ja Timin kans tänä viikonloppuna tsiigaileen Geneve ja Lyon, mutta tiistaina oleva tentti heittää TUMMIA UHKAAVIA VARJOJAAN YLLENI ja mun oli pakko retreatata tosta reissusta, koska mun on opiskeltava. Nyt menneenä keskiviikkona oli toinen tentti, jonka uskon menneen melko hyvin, mutta toisaalta en ole lainkaan varma että vastasinko sillä tyylillä, mitä proffa haluaisi. Kyllä mää ne asiat omasta mielestäni osasin.
No, nyt painellaan nukkumaan. Laitoin parin päivän päähän ajastettuna toisen postauksen, sillä odotan edelleen toiveikkaana että ens viikolla saisin sieltä Bruggesta ne kuvat mitkä haluan. :)
Bonne nuit, tout le monde, et faites des beaux rêves! Tai niin minä ainakin aion tehdä, jos luette näitä päivällä niin bonjour sitten vaan et bonne journée!
Martina ja Luca järkkäs Halloween-pippalot, ja ne olikin ihan tosi hauskat. Siellä oli ihan oikee kaiverrettu kurpitsa (by Tim) ja kynttilöitä ja vaikkapa mitä, koristelut oli tosi kohdillaan. Mutta koska olen vähän hönö, en ottanu yhtään kuvia niistä.
Tässä ikuistettuna varmaan suurin osa juhlistelijoista, tosin ainaki David-muumio taitaa puuttua... Abdu sai vähän noottia tosta sen asusta (blackmail), se oli kuulemma vähän turhan iisi.
Tässä tyt-tyt-tyt-tyttöjä. Martina, Hilkka, minä, Cindy ja Tuuli.
Meitsi ja Cindy-roomalainen! (tuolla oli kyllä niin kuuma, että mun piti hyljätä mun kauluspaita ja villatakki, ne kynttilät ja muutama ylimääräinen ihminen pienessä kämpässä lämmitti kummasti!)
Minä ja supervampiiri-Luca!
---
Noniin, muihin aiheisiin. Mä oon nyt päättänyt että kokeilen ainakin jättää noita viljoja pois ruokavaliosta, kun olo on kauheen turvonnut ja naama on ruvennu ottasta varsinki temppuilemaan. Ilman pastaa sinnittely on kyllä vaikeaa, varsinkin kun heti nyt huomenna perjantaina pitää taas mennä Martinan tykö illalliselle, ja se on erittäin todennäköisesti pastaa. Vai hei, olikohan se risottoa. No, syön sitä hieman ja kotona sit joku sopiva salaatti päälle. Mulla on myös juoksemiset vähän jääny ja silleen, niin painokin päässyt vähän nousemaan ja se suoraansanottuna ärsyttää aika julmetusti. Tai kun se kaikki ylimääräinen on mennyt suoraan mahaan ja jenkkakahvoihin. Ihan typerää. Että kassellaan nyt tällaisella systeemillä jonkun aikaa.
Mulla oli tarkoituksena lähteä Aleksin, Larsin, Cindyn ja Timin kans tänä viikonloppuna tsiigaileen Geneve ja Lyon, mutta tiistaina oleva tentti heittää TUMMIA UHKAAVIA VARJOJAAN YLLENI ja mun oli pakko retreatata tosta reissusta, koska mun on opiskeltava. Nyt menneenä keskiviikkona oli toinen tentti, jonka uskon menneen melko hyvin, mutta toisaalta en ole lainkaan varma että vastasinko sillä tyylillä, mitä proffa haluaisi. Kyllä mää ne asiat omasta mielestäni osasin.
No, nyt painellaan nukkumaan. Laitoin parin päivän päähän ajastettuna toisen postauksen, sillä odotan edelleen toiveikkaana että ens viikolla saisin sieltä Bruggesta ne kuvat mitkä haluan. :)
Bonne nuit, tout le monde, et faites des beaux rêves! Tai niin minä ainakin aion tehdä, jos luette näitä päivällä niin bonjour sitten vaan et bonne journée!
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
Brouillard
Täällä oli sumua. Se oli niin siigeä et piti ottaa kuvia.
Odottelen edelleen kuvia Bruggesta Timiltä, kun haluan sisällyttää pari otosta siitä hillittömästä määrästä rakeita. Itelläni on vaan pari hassua otosta raekuuron ekoilta minuuteilta, ja sitähän jatkui siis ainakin vartin verran.
Ajattelin tässä välissä joko postata suoraan Gentin tai sitten jotain randomeja kuvia parilta viimeviikolta (lähinnä kai pippaloista - disclaimer: jos minulla on Heineken-pullo kädessä, se on sitten aina se sama!). Onko mielipiteitä, pidetäänkö oikea järjestys Belgiquen kaupungeista ja laitetaan silly hats only -kuvia, vai uhrataanko matkakertomuksen kronologisuus? Heitelkää! Brainstormataan!
Muita kuulumisia: minulla on yskä joka riepoo aika tavalla. Lisäksi midterm-tentit ovat täällä (joista toinen on itseasiassa examen final). Mulla on aika tavalla ikävä Suomeen ja luntakin kaipailen. Pessi loistaa agilityssä, joten toivon, että sen kuukauden aikana kun se on siellä muiden hellässä huomassa, ei kaikki opit vallan unohdu ja päästäis tätä hienoa harrastusta jatkamaan sitten helmikuussa.
Odottelen edelleen kuvia Bruggesta Timiltä, kun haluan sisällyttää pari otosta siitä hillittömästä määrästä rakeita. Itelläni on vaan pari hassua otosta raekuuron ekoilta minuuteilta, ja sitähän jatkui siis ainakin vartin verran.
Ajattelin tässä välissä joko postata suoraan Gentin tai sitten jotain randomeja kuvia parilta viimeviikolta (lähinnä kai pippaloista - disclaimer: jos minulla on Heineken-pullo kädessä, se on sitten aina se sama!). Onko mielipiteitä, pidetäänkö oikea järjestys Belgiquen kaupungeista ja laitetaan silly hats only -kuvia, vai uhrataanko matkakertomuksen kronologisuus? Heitelkää! Brainstormataan!
Muita kuulumisia: minulla on yskä joka riepoo aika tavalla. Lisäksi midterm-tentit ovat täällä (joista toinen on itseasiassa examen final). Mulla on aika tavalla ikävä Suomeen ja luntakin kaipailen. Pessi loistaa agilityssä, joten toivon, että sen kuukauden aikana kun se on siellä muiden hellässä huomassa, ei kaikki opit vallan unohdu ja päästäis tätä hienoa harrastusta jatkamaan sitten helmikuussa.
torstai 4. marraskuuta 2010
Lille
Lisään nyt vaan kuvat, matkakertomusta tulee sit jossain vaiheessa erikseen. Je suis très très pressèe, désolée!
^ Koko Lillen suurin nähtävyys :D
^ Koko Lillen suurin nähtävyys :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)